Pages

Sunday, 8 June 2014

Do run run




Kuten kuvasta välkyimmät hiffaavat, juoksin tänään Sen Pitkän lenkin Snappertunassa. Juoksu rullasi ihan ok, kahden kympin jälkeen tuli vaan tosi kova jano ja siinä vaiheessa minulla oli vain 2x2,5 dl urheilujuomasekoitusta ja yksi geeli. Itse asiassa koko eväsreppuni koostui tällä kertaa vain 4x2,5 dl urheilujuomasekoituksesta ja yhdestä geelistä.

En mielestäni tankannut tarpeeksi vettä ennen lähtöä ja ottaen huomioon, että reitillä porotti ajoitellen aurinko (vaikkei lämpötila ollut kuin 20-kohdalla) ja matkalla on aika monta mäkeä, niin en ihmettele että tuli jano. 29 km kohdalla onneksi sisko ja äiti tuli pyörällä vastaan ja sain loppua varten 3 dl kylmää vettä.  Olin oikeasti unelmoinut vedestä siinä vaiheessa jo tunnin verran, joten voitte kuvitella miltä se vesipullo sillä hetkellä maistui.


Aamulla vielä lunttailin, että kuntomaratoonareita tosiaan kehoitetaan juoksemaan tuo Pitkä kolme viikkoa ennen maratonia. Minun itkiessä sitä, että lonkankoukistajaa vetää ja jomottaa fysioterapeutti opetti, että minun on treenattava pakaralihaksia enemmän nyt kun juoksen paljon. Juoksemisessa pitää yrittää käyttää enemmän pakaraa, jotta lonkankoukistaja ja etureisi ei tee kaikkea työtä. Tämä on muuten todella vaikea toteuttaa - trust me, olen yrittänyt nyt keskittyä siihen. Valitettavasti nuo syksyn ja talven älyttömät kyykkymäärät on tainnut mennä eniten reisiin. Esimerkiksi pakarasilta kunnolla pyllyn tuntumaan keskittyen on hyvä treeni. Eli pitää siis oikein sormin tunnustella, että pylly on kivikova kun olet ylhäällä ja alavatsa ihan timminä (nämä kaksi ovat yhteydessä toisiinsa).

Anyways, hän sanoi, että minun nyt kannattaa ihan oikeasti ruveta veryttelemään ennen juoksuja ja aktivoida pakaroita pakarasillan kaltaisilla täsmäliikkeillä. Se kuulemma tekee ison eron juoksuun, koska kroppa on heti juoksuvalmiudessa. Joo joo, olen kyllä kuullut tuon veryttelylorun aiemminkin, mutta kun minulla on aina niin kiire! Tehokkkuus ennen terveyttä.. Mutta, koska huomaan, että tehokkuus alkaa laskea (en siis voi treenata kunnolla kun jalat ovat jumissa) olen nyt ottanut neuvosta vaariin.


En tiedä onko tämä pääni sisällä, mutta askel on ollut kevyempi nämä muutamat kerrat kun olen todella ottanut 5-10 minsaa ja tehnyt niitä pakaratreenejä ja dynaamisia venytyksiä ennen kuin olen lähtenyt juoksemaan. Aion siksi pitää tästä kiinni jatkossa. Tänään juoksin kompressiosukat jaloissa, minkä uskon myös auttaneen tuon kevyemmän olon kanssa. Tiedä häntä. Summa summarum, jäi tosi kiva fiilis - vaikkei siltä viimeiset kilsat tuntunut, mutta nyt puhuukin endorfiinit.

Nyt yritän vielä vähän venytellä ja katsoa samalla uutta I'm hooked-sarjaani Areenalta: Kuolleista palanneet. Very very good.

Pusuja teille!




No comments:

Post a Comment


Back to Top