Pages

Monday, 8 September 2014

Miksi juristit eivät bloggaa


Vähän parempi ja energisempi fiilis tänään alkavan viikon kunniaksi. Löysin kaiken kukkuraksi aamulla yhden kivan biisin, jota kuuntelin koko päivän toistolla (biisiraiskaaja taas vauhdissa).
Cherub - Doses & Mimosas

Halusin muuten kirjoittaa tästä ammatillisesta muutoksesta elämässäni ja ensiajatuksistani. Edellisessä työpaikassani aina tavallaan kateellisena ihastelin niitä, jotka tekivät pitkiä päiviä. Se nyt kuuluu tunnetusti juristiammattiin. Itselläni ei oikeastaan koskaan ole ollut työpaikkaa, jossa joutuisin toistuvasti tekemään viiden jälkeen töitä. Se johtui varmaan osittain siitä, että satuin vain sellaisiin paikkoihin ja osittain siitä, että olen tehokas tekemään juttuja. Kaipasin jotenkin enemmän samanlaista haastetta, koska tunsin, että luppoaikaa tällaiselle perheettömälle dynaamiselle tyypille oli liikaa. Korvasinkin sitä treenaamalla enemmän. Kun tiesin vaihtavani työpaikkaa odotin pelonsekaisin tuntein, että miten vapaa-ajan puute ja pitkät työpäivät istuvat minulle näiden vuosien jälkeen. Vaikka viime viikko oli shokki ja henkisesti ja fyysisesti raskas, niin yllätyin siitä, miten nopeasti - pelottavan nopeasti - pitkiin päiviin tottuu. Tänään mietin jo, että jos pääsen seiskalta töistä niin se on aikaisin ja minulla on vaikka kuinka aikaa tehdä muuta (koska tosiaan treenailen aamulla). Kun on paljon tekemistä ja työtä tulee oikealta ja vasemmalta 11 tuntia tuntuu samalta kuin 7 tuntia tyhjänpanttina olemista.

Mutta, kuten totesin eräälle tutulle aamulla;
nyt tajuan muuten miksei bloggaavia juristeja ole kovinkaan monta. EI NE EHDI. 

Lopuksi pieni kuva joka saa minut tällä hetkellä hymyilemään.


No comments:

Post a Comment


Back to Top