Pages

Sunday, 29 March 2015

YOLO

Viimeistä viedään ennen kultaista kolmeakymppiä. Tähän mennessä monet ovat jo naimisissa ja saaneet lapsia, edenneet senioritason työpaikkoihin ja ostaneet kolmion Espoosta. Mutta, yhtä monet eivät ole tehneet mitään edellä mainituista.

Vaikka nyt olen tuosta lisääntyvästä iästä ja kriiseilystä vitsaillut niin oikeasti ainut asia mikä ahdistaa on se, että olen nyt kuluttanut noin kolmasosan elämästäni. Surettaa ajatella, että tässä se elämä nyt menee ja sitten se on ohi ja sen jälkeen ei ole mitään. Tulin ja menin ja maailma jatkaa kiertoaan. Minusta jää vain tyhjyys ja hautakivi.
 
Ehkä ajatustapa muuttuu kun saa lapsia, sillä silloinhan itsestäsi jää tavallaan osa elämään.
Mietityttää kuitenkin, että mihin sitä haluaa elämäänsä kuluttaa. En ainakaan "odotteluun". Seuraavaa viikonloppua, kesälomaa tai aurinkoreissua odottaen. Inhoan sitä mentaliteettia. Yritän pyrkiä arjesta ja pikkuasioista nauttimiseen. Kauniit varhaiset aamulenkit, syksyinen aurinko ja värisirkus, aamukahvi ja hiljaisuus, tulppaanit ikkunalaudalla, tuikku-kynttilät marraskuun myrskyssä, kahvittelu ystävien kanssa, kävely meren äärellä, mukaansatempaava musiikki, urheilun jälkeinen raukeus, veikeä kynsilakan väri, kommellukset joille voi nauraa, pikkulapset, villasukat, saunominen ja vitsan tuoksu (maailman paras tuoksu!), kesäiset aamuyöt ja käen kukunta. (kyllä googlasin, ja kirjoitusmuoto on tuo)
Ylipäänä pitäisi pyrkiä enemmän tietoiseen läsnäoloon. Se on vaikeaa kun on tottunut nopeatempoiseen elämäntapaan ja siihen, että on monta rautaa tulessa. Iän myötä tämäkin varmasti luonnistuu paremmin.

Sitä odotellessa lähden nauttimaan sunnuntaista salille ja hakemaan juurikin sitä rakastamaani salin ja saunan jälkeistä raukeutta.

#YOLO

Viimeinen kuva minusta ilman botoxia, haha. Eilinen illallislook.

No comments:

Post a Comment


Back to Top