Pages

Thursday, 28 January 2016

Oikeustieteelliseen pyrkiminen - miten pääsin sisään ensimmäisellä yrittämällä

Rupesin tuossa katsomaan millä hakusanalla tähän blogiin eniten on eksynyt jengiä ja oikiksessa opiskelu veti korkealta ja ohi muiden. Koska monet alkavat taas pohtia pääsykokeita mietin, että kirjoitan vähän siitä miten itse pääsin ensimmäisellä yrittämällä sisään. Olen kirjoittanut itse oikiksessa opiskelusta aiemmin täällä mutta nyt ajattelin käsitellä enemmän sinne pyrkimistä.

Opiskelin siis Helsingin oikeustieteellisessä ja aloitin opiskelut syksyllä 2005. Pääsykoekirjat vaihtelivat vuosittain, joten etumatkaa ei aiemmin pyrkineillä ollut samalla lailla kuin esim. lääkikseen pyrkivillä (tuolloin lääkiksessä sama kirja luettiin vuodesta toiseen). Meillä valintakoekirjoina oli muistaakseni siviili- ja velvoiteoikeus, oikeusfilosofia ja työoikeus. Sivuja oli kaiken kaikkiaan reilu 600.

Tältä meidän koe näytti. Tuota kun katsoin, totesin etten osaisi vastata varmaan puoliinkaan kysymyksistä enää.

Oma prosessini kokeeseen oli se, että rupesin lukemaan heti kirjoitusten jälkeen. Tavoitteeni oli lukea kirjat kerran läpi joka viikko, mikä toimikin alussa ihan hyvin. Kävin myös Codexin valmennuskurssin, tosin en ehkä aivan täydellä sydämellä. Oma mokani oli ehkä vähän se, että olisin voinut lukea enemmän ajatuksella läpi asioita, enkä keskittyä siihen, että luen nopeasti ja mahdollisimman monta kertaa. Toinen asia mitä näin jälkikäteen mietittynä olisi voinut tehdä toisin, oli että olisin katsonut enemmän vanhoja kokeita. Ihan vain nähdäkseni minkä tyyppisiä kysymykset on ennenkuin paahdan kirjoja. Se auttaa hahmottamaan mitä lukemastaan kannattaa muistaa. Kaikkea kun ei voi muistaa kuitenkaan.

Anyways luettuani reippaana kuutisen viikkoa alkoi into laantumaan. Kun tuli lakkiaisten aika toukokuun lopussa, gonahdin aika täysin ja motivaatio laski rutkasti. Taisinkin jättää kirjat nurkkaan pariksi viikoksi.

Meidän aikaamme (jessus, kuulostan vanhalta), koe järjestettiin vasta reilusti kesäkuun puolella, mikä teki oikikseen lukemisesta nihkeää. Kun muut olivat jo pääsykokeen paremmalla puolella ja nauttivat stadikasta ja auringosta meikäläiset istui vielä ainakin henkisesti koekirjoissa ja kurjuudessa kiinni.

Kun itse koepäivä läheni, olin aivan varma, etten pääse sisään. Olinhan antanut vähän niinkuin periksi. Vielä pari päivää ennen koetta sain puristettua itsestäni pakolla viimeiset mehut ja luin minkä siinä enää ehdin. Kun koepäivä tuli, olin siinä ja siinä menenkö ollenkaan. Tuntui jotenkin turhalta. Rupesinkin jo suunnittelemaan Kauppakorkeaan hakemista. Itselleni näemmä tuo väsähtäminen teki hyvää, sillä itse koetilaisuudessa olin rento. Koin, etten ollut antanut kaikkeani, joten en jännittänyt enkä mennyt paniikkiin. Sen sijaan kirjoitin sen minkä pystyin.

Minulla oli tietysti myös ihan ok paperit kirjoituksista (ruotsi, enkku, lyhyt matematiikka L ja äidinkieli, reaali, ranska E), mikä antoi jotain pisteitä sisäänpääsyssä.

Kun koetulokset sitten heinäkuun puolivälissä julkaistiin ja hyväksymiskirje yllättäen tulikin kotiin olin aivan ällikällä lyöty. Tosi onnellinen - mutta äimistynyt. Jos oikein muistan, meidän sisäänpääsyprosentti oli n 17%.

Muutama vinkki niille jotka kokeisiin pyrkii:

1. katsokaa minkä tyyppisiä kokeet ovat
2. lukekaa, lukekaa ja lukekaa - toisto on opintojen äiti
3. pysähtykää ja miettikää mitä oikein luitte - kerratkaa vaikka päässänne sivun tai kappaleen pääkohdat ja listatkaa paperille sanoina
4. yrittäkää psyykata itsenne rennoksi koetilaisuudessa. Siinä vaiheessa ette kuitenkaan enää voi tehdä mitään millekään. Eli chill.
5. Ai niin, menkää ajoissa koetilaisuuteen - ja tarkistakaa että olette oikeassa salissa ja talossa. Sellaiseen käytännön asiaan kun on ikävä kompastua.
6. ja liikunta auttaa aina ;)

2 comments:

  1. Miten pääsin itse ensimmäisellä yrittämällä Kauppakorkeaan? Seitsemän päivän intensiivisellä opiskelulla. Onpa vaikeeta.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Juu saman verran luin Hankeniin. Pitäisikö meidän tehdä kauppiksen valmennuksia myös ;)?

      Delete


Back to Top